Red swedish house.

Miksi hyvä ja laadukas rakentaminen ei ole itsestäänselvyys?

13.10.2016 Rakentaminen

Suomalaisen rakentamisen laatuongelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään.

Ensimmäiseen kuuluvat riskialttiista ratkaisuista ja huonosta suunnittelusta johtuvat ongelmat, jotka ovat johtaneet helposti vaurioituviin taloihin. Toiseen kuuluvat puolestaan työsuorituksen olemattomasta valvonnasta johtuvat ongelmat.

Kun nämä yhdistetään siihen, että taloa käytetään huolimattomasti ja huoltoja sekä määräaikaistarkastuksia laiminlyödään, syntyy pitkällä aikavälillä hometaloja. Rakennuksen kustannukset nousevat hiljalleen pilviin, kun joudutaan suuriin peruskorjauksiin tarpeettoman aikaisin.

Huonoa suunnittelua ja laiminlyötyä valvontaa

Huonosta suunnittelusta johtuvia ongelmia on paljon erilaisia.

Esimerkiksi 1970-luvun hyvä rakentamistapa tarkoittaa nykyisin usein homerakentamista. Liian pienet tuuletusraot rakenteissa, liian ohuet kerrokselliset rakenteet, tasakatot, märkätilat ilman kosteussulkua tai kellarinseinät ilman kosteudeneristystä ovat vuosikymmenien saatossa osoittautuneet kestämättömiksi ja asukkaiden terveyttä heikentäviksi rakenteiksi.

Sisäilmaongelmia saattaa olla uusissakin kohteissa. Tyypillinen esimerkki on erään suuryrityksen Espooseen vuonna 2013 valmistunut konttori, jonka henkilökunta oireilee jo nyt.

Huonosta valvonnasta johtuen työmaalla on voitu tehdä myös työtapoihin liittyviä säästöjä. Esimerkiksi nokkalaastin poisjättäminen on aiheuttanut muurausten pystysaumojen vuotamista. Aikataulupaineet työmaalla voivat puolestaan johtaa siihen, että betonivalujen ei anneta kuivua tarpeeksi.

Syitä vaurioiden syntymiseen voidaan hakea myös liian kireistä muutosaikatauluista rakennusalan lainsäädännössä tai esimerkiksi siitä, että insinöörikoulutuksissa painotetaan rakennustehokkuutta ja lujuuslaskelmia, eikä itse rakennusfysiikkaan keskitytä tarpeeksi.

Tiukentuneet rakennusmääräykset nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta toisaalta väärässä paikassa säästäminen aiheuttaa suurempia kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Suomessa lyhyet vastuuajat

Virheisiin pitää voida puuttua. Tilaajalla tulee tosin kiire, jos virheet paljastuvat vasta viiveellä. Esimerkiksi Ruoholahdessa rakennusliike vapautui vastuustaan 11 vuotta vanhan toimistokompleksin lasijulkisivun uusintatyöstä. Alun perin järjestelmä ei pitänyt vettä ja takuuajan puitteissa virheitä paikkailtiin kittaamalla.

Pientalot ovat usein yksityisten ihmisten tai pienten rakennusliikkeiden tekemiä. Kun vauriot alkavat paljastua, on aiheuttaja joko konkurssissa tai varaton.

Vastuuajat Suomessa ovat lyhyet kansainvälisesti verrattuna. Samoin vastuu törkeän tuottamuksellisesta virheestä on monissa maissa jopa 30 vuotta, mutta Suomessa se on 10 vuotta.

Taloyhtiöiden on monesti hankala lähteä vaatimaan korjauksia, sillä riskit ovat suuret ja kovat oikeudenkäyntikulut uhkana. Suuremmissa toimistokiinteistöissä reklamaatiot ja vaurioepäilyt saattavat jauhautua organisaatioiden rattaisiin ja kiinteistöhallinnan pirstaleisuuteen.

Tilaajan on järjestettävä asiantunteva valvonta

Tilaajan vastuuta ei pidä unohtaa työn suunnittelu- ja valvontavaiheessa.

Suunnittelijalle on hyvä varata riittävästi aikaa parhaan ratkaisun löytämiseen ja toimeksiannossa tulisi painottaa toimivinta ratkaisua pitkällä aikavälillä. Lisäksi tilaajan tulee huolehtia työmaalle pätevä valvoja, joka vaatii mallisuoritteet kriittisistä työvaiheista, mittaa ja dokumentoi työnjälkeä, eikä laske eteenpäin huonosti tehtyä työtä.

Rakennustyömaa on vaikeusasteeltaan aivan eri luokkaa kuin vaikkapa autotehdas tai ikkunatehdas, sillä kyse on uniikkituotteesta. Työntekijät saattavat olla toisilleen ennestään tuntemattomia, puhua eri kieliä ja tulla eri yrityksistä, joissa jokaisessa on erilaiset toimintakulttuurit.

Asiantunteva valvonta on moniriskisen rakennusprojektin riskien hallintaa. Kokenut valvoja tietää, milloin ja miten asioihin pitää puuttua. Hyvä valvoja valvoo aina tilaajan etua tavoitteenaan mahdollisimman hyvä lopputulos.

Kun urakoitsijan virheisiin ja laiminlyönteihin puututaan oikeaan aikaan, työn laatu paranee, eikä vakavia, vuosien päästä isoja vaurioita, terveyshaittoja ja kuluja aiheuttavia virheitä pääse syntymään. Lisäksi saadaan eliminoitua ongelman aiheuttaja eikä pelkästään vain oireita.

Luottamus on hyvä, mutta kontrolli parempi.

Kirjoittaja

Marko Malmivaara, Toimitusjohtaja, DI.

Marko Malmivaara, Toimitusjohtaja, DI.

Marko on Raksystemsin perustaja- ja toimitusjohtaja.

Raksystems Insinööritoimisto Oy

Raksystems Insinööritoimisto Oy

Raksystems on vuonna 1989 perustettu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys.

Olemme Suomen suurin kuntotarkastusyhtiö. Olemme tehneet yli 50 000 kuntotarkastusta ja -tutkimusta sekä suunnitelleet ja valvoneet satoja peruskorjaushankkeita. Tarjoamme asiakkaillemme palvelukokonaisuuksia, joiden avulla varmistamme kiinteistöomaisuuden arvon säilymisen ja terveellisen elinympäristön. Toimimme aktiivisesti alan kehitystehtävissä kiinteistöjen ja kansallisomaisuutemme edunvalvojina.

Lue lisää palveluistamme www.raksystems.fi, asiakaspalvelu ja neuvonta 030 670 5500.