energiatehokas-lammitys

Energiatehokas lämmitys 2017 – digitalisaation kyydissä

30.12.2016 Energia

Energiatehokkuus on parhaillaan puskutraktorin kyydissä. Kuskina on digitalisaatio, joka auraa perinteiset tuotekeskeiset toimintamallit pois tieltään ja avaa valtatien uusille toimintamalleille. Samalla puskutraktori avaa tietä niille teknologioille, jotka kykenevät tukemaan uusien toimintamallien kehittymistä. Digitalisaation myötä tuotteesta, entisestä isännästä, tulee palvelija.

Tähän asti olemme parantaneet kotien ja kiinteistöjen energiatehokkuutta ostamalla energiatehokkuutta edistäviä tuotteita. Kauppiaat ovat menestyksekkäästi myyneet meille energiaa säästäviä lämpöpumppuja, led-lamppuja, tiiviimpiä ikkunoita ja energiatehokkaita kodinkoneita. Asiakkaat ovat ostaneet tuotteita ja olleet tyytyväisiä, vai ovatko?

Tuotekeskeisen markkinan huono puoli on usein se, että se vääjäämättä ajautuu siihen että tuotteiden hinta laskee. Halpuutuksessahan ei pitäisi olla mitään huonoa, koska se on ostajan etu, vai onko? Kun markkinat kasvavat ja kilpailu lisääntyy, hinta laskee ilman laadun merkittävää huononemista – tiettyyn rajaan asti. Jossakin vaiheessa valmistaja joutuu kuitenkin tinkimään kustannuksista ja samalla laadusta pärjätäkseen kiristyvässä hintakilpailussa. Seurauksena on yhä edullisempia, mutta energiatehokkuuden kannalta huonompilaatuisia järjestelmiä.

Loppujen lopuksi käy niin että asiakas huomaakin ostaneensa hintaa eikä energiatehokkuutta.

Olen työskennellyt kymmenisen vuotta energiatehokkaiden tuotteiden parissa ja ehtinyt siinä ajassa perehtyä syvällisesti energiansäästöä ostavan asiakkaan asiakaskokemuksiin. Kristallinkirkas yhteenveto on se, että halpa tuote on halvin ostohetkellä, mutta elinkaarensa aikana siitä tulee kallein. Halvimmasta tuotteesta tulee jopa 100% kalliimpi kuin se tuote, joka on ostohetkellä 10% kalliimpi. Elinkaarikustannuksen huomioivasta toimintamallista (LCC, life cycle cost) voisi kirjoittaa ihan oman artikkelin, siksi tästä aiheesta ei sen enempää tällä kertaa.

Onneksi olemme digitalisaation myötä siirtymässä vähitellen tuotteista palveluihin – myös kotien ja kiinteistöjen energiatehokkuudessa. Teollisuudessahan tämä on ymmärretty jo viime vuosituhannella (mm. Kone, Metso Paper). Laadukkaammat järjestelmät, kehittyneempi automaatio ja IOT (internet of things) ovat mahdollistamassa sen, että energiansäästöä voi vähitellen ostaa myös palveluna.

Palvelun ostamisessa on useita etuja. Ensinnäkin ostajana sinun ei tarvitse investoida kerralla tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja, vaan pääset säästämään käytännössä ilman investointia. Toiseksi, saat säästetyn rahan heti käyttöön. Esimerkiksi jos maksat palvelusta 200€ kuussa ja säästät palvelun tarjoajan asentamalla järjestelmällä 300€ kuussa, saat joka kuukausi 100€ enemmän rahaa käyttöösi.

Uudet palvelukonseptit tulevat mahdollistamaan energiatehokkaan lämmittämisen kaikkiin koteihin ja kiinteistöihin, lompakon paksuudesta riippumatta – ilman investointia ja säästötakuulla.

Uraauurtavat pioneeriyritykset tarjoavat jo nyt uusia toimintamalleja hyödyntäviä palveluja. Hyvänä esimerkkinä ovat kiinteistöjen energiatehokkuuteen keskittynyt LeaseGreen sekä joukkorahoitusmallin kehittänyt Joukon Voima. Kiinteistöjen energiatehokkuuteen on siis jo olemassa digiajan toimintamallit joita kiinteistösijoittajat ja kiinteistöjen omistajat hyödyntävät lisääntyvissä määrin vuoden 2017 aikana.

Mitä emme tule näkemään vielä vuonna 2017? Energiatehokkaan lämmityksen seuraava iso kehitysaskel tulee olemaan se, että voimme ostaa kotiimme lämmitysenergiaa kWh-hintaan, mutta 20-30% edullisemmin kuin nykyisin. Tällöin palveluntarjoaja uudistaa lämmitysjärjestelmän energiatehokkaammaksi ja vastaa siitä koko käyttöiän. Ja kaikki tämä tapahtuu ilman investointia. Tämä olisi jo nyt mahdollista, mutta kukaan ei ole vielä ottanut isompaa askelta. Eikä sen aika tule olemaan vielä vuonna 2017, ainakaan isommassa mittakaavassa.

Miten energiatehokkaat laitteistot pysyvät mukana kehityksessä?

Jotta uusia toimintamalleja voidaan toteuttaa isommassa mittakaavassa, laitteistojen on kehityttävä monella tavalla. Ensinnäkin laitteiden pitää pystyä keskustelemaan ulkopuolelta tulevan tiedon kanssa (etäohjaus, etävalvonta). Toiseksi, niiden pitää pystyä havainnoimaan mitä lähiympäristössä tapahtuu (lämmitystarpeen arviointi). Kolmanneksi, järjestelmien pitää kyetä tekoälyn avulla oppimaan edellä mainittujen havaintojen perusteella.

Itseoppivan tekoälyn ansioista järjestelmä pystyy jatkuvasti optimoimaan lämmitystä rakennuksen eri tilojen lämmitystarpeen, vuodenajan, vuorokauden ajan ja kodin lämmitystä käyttävien henkilöiden toimintatapojen perusteella – ilman ihmisen apua.

Malliesimerkkinä tästä pidän kotiautomaatiojärjestelmiin keskittynyttä startup-yritystä, Optiwattia (Kasvu Open -kilpailun voittaja 2016). Kotiautomaatiojärjestelmien energiatehokkuus perustuu yksinkertaistettuna ylilämmittämisen estämiseen. Motivan tutkimusten mukaan “sähkölämmitysjärjestelmää ja huonelämpötiloja säätämällä lämmityskustannukset voivat pienentyä jopa 30-40 prosenttia ilman suuria remontteja”. Sähköpatterin termostaattia on kyllä pystynyt ohjaamaan etänä jo pitkään, mutta uuden sukupolven järjestelmissä teknologia on viety seuraavalle tasolle. Optiwatin järjestelmän perustaksi on koodattu itseoppiva algoritmi, joka ei huomioi pelkästään huoneen ja ulkoilman lämpötilaa, vaan se hyödyntää mm. säätiedotuksesta saatavaa tietoa ja se voidaan ohjelmoida käyttämään pörssisähköä. Koti- ja kiinteistöautomaatio on ilman muuta yksi niistä tuotteista, joiden myynti energiantehokkuuden parantajana tulee lisääntymään nopeasti vuonna 2017.

Myös lämpöpumppujen ja aurinkopaneelien teknologiat ovat kehittyneet. Uusimmat lämpöpumput pystyvät hyödyntämään pörssisähkön alhaisimpia tuntihintoja optimaalisesti ja maalämpöpumppujen inverter-teknologian yleistyminen tulee parantamaan entisestään niiden energiatehokkuutta. Vuoden 2017 trendinä tulee olemaan myös erilaisten hybridiratkaisujen nopea kasvu. Tästä johtuen ilma-vesilämpöpumppujen ja aurinkopaneelien määrät tulevat jatkamaan räjähdysmäistä kasvuaan. Kun yhdistetään pörssisähkön alhaisimpia hintoja hyödyntävä ilmavesi- tai maalämpölämpöpumppu, ilmaista sähköä tuottavat aurinkopaneelit, sekä energiankulutusta optimoiva koti- tai kiinteistöautomatiikka, ollaan energiatehokkuuden seuraavalla tasolla.

 

Lähteet:

Pariisin ilmastosopimus ja sen vaikutukset energiatehokkuuteen:
http://www.ym.fi/pariisi2015
http://yle.fi/uutiset/3-9267976

Motiva, Elvari-tutkimus
http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiatehokas_sahkolammitys
http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa/sahkolammityksen_tehostamisohjelma_elvari

Energiatehokkuuden pioneerit
http://joukonvoima.fi/projektit/finnoonportti/
http://leasegreen.fi/

Kotiautomaatio
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/nopeaan-kasvuun-lahtenyt-optiwatti-haluaa-kilpailijoita-energiamarkkina-voisi-kasvaa-nopeammin-6605904

Kuva: Pixabay.com

Kirjoittaja

Matti Perkkiö

Matti Perkkiö

Energia- ja lämpöpumppuasiantuntija
LämpöYkkönen Oy
Twitter: @mattiperkkio @lampoykkonen

LämpöYkkönen

LämpöYkkönen

LämpöYkkönen Oy on maanlaajuisesti toimiva yritys. Tarjoamme asiakkaillemme ympäristöystävällisiä, mahdollisimman kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä lämmitys- ja viilennysjärjestelmiä. Yrityksemme asiantuntijat auttavat asiakasta valitsemaan kohteeseen sopivat ratkaisut, erilaiset tarpeet huomioiden. Palvelemme asiakkaita kokonaisvaltaisesti aina hankkeen suunnittelusta asennukseen ja huoltoon asti – avaimet käteen periaatteella.